Tämä blogi kärsii nyt selvästi laiskasta päivittäjästä. Jotenkin ei oikein nappaa joidenkin pikkusukkien päivittäminen tänne, olen kyllästynyt kuviini ja käsityöni ovat surkeita pikkutöitä verrattuna muihin käsityöblogeihin. Työnhän sanotaan häiritsevän harrastuksia, ja kyllä se on tässä syksyn mittaan häirinnytkin. Myös muita häiriötekijöitä on, kuten teini, esiteini, näyttötutkintoon valmistava kurssi jne. Huomaatko selittelyn

Mutta jotain on tehtynä, huivi, sukat, lapaset ja yhdet sormikkaatkin on kohta valmiina, tosin sormia pitää vielä jatkaa, kun toisen käden sormista tuli liian lyhyet. Ja ihana baskeri on ihanilla puikoilla tekeillä, kunhan saan sen valmiiksi, niin ..

Sain Liisalta elokuun kurssireissun aikaan 100g siniharmaata vironvillaa, joka alkoi pyrkimään puikolle lokakuun kurssipäivien häämöttäessä. Kaulahuiviosastoni on melko surkea, jotain piti saada kaulaan ja melko lyhyessä ajassa. Yhtäkkiä keksin, että sehän on ihan tämän pitsiBaktuksen näköinen. Ja niinhän se onkin. Ohje täältä ja puikkoina käytin jostain laatikonpohjalta löytynyttä tavispyöröä, koko jotakuinkin neljä puoli.

Tässävaiheessa en upota tätä komforttiveteen enkä pingota, se on nätti ihan noinkin ja nyt jo paljon pidetty. Reunoista huomaa, että virheitä on sattunut. Eikä kannata kauhean tarkkaan tutkia reikärivien välejä, sillä tunnustan tässä, että telkkaria katellessa tuli vähän oikaistua ohjetta.. Nyt kerästä on arviolta noin puolet jäljellä, mitähän siitä vielä keksisi, sillä se oli tosi ihanaa neuloa, pehmyttä villalankaa ja kauniin väristäkin.

Olen näprännyt myös lapaset. Neuloin Novitan Purosta vitosen sukkapuikoilla aavistuksen verran reilut lapaset itselleni ja heitin ne pesukoneeseen (muistaakseni?) neljäänkymppiin.

Hyvä huopuminen tapahtui kerralla mutta hiukan jouduin riuhtomaan, että sain ne itselleni sopiviksi.

Lauantaina lottolenkillä nämä olivat oikein sopivat, villatakille sen sijaan löytyi sillä retkellä markkinarako.  Samaten pipo tai jonkinsortin päähine olis jees, päätä palelsi turhan paljon. Tarkoittanee, että olen tulossa vanhaksi...??

Puroa on kyllä miellyttävä neuloa, mutta jos joutuu purkamaan, niin se onkin sitten vähemmän miellyttävää ja mielestäni lanka kärsii siitä jonkin verran... nimimerkillä parikin suorakaidehuivintekelettä purkanut..

Sitten vielä lopuksi pienet sukat.. erään tylsän päivän piristykseksi aloitetut, Tuulansukilta näyttävät..

Floricasta, itse värjätystä.. 2,5 bambupuikoilla, innokkaasti tehdyt, ohjeessa jälleen oikaistut. Jäänevät odottamaan sopivia varpaita.. Mites, Liisa, sun kilpasukat jaksaa??

Nyt kun työstressi alkaa helpottaa, on alkanut löytymään ihania neuleohjeita ja ihania lankoja ihan omistakin kätköistä, ja ideoita on vaikka mitä. Kuinkahan kauan tätä vaan kestää ... ja valmistuuko mitään enää ikinä..?

Pirteää syksynjatketta teille, jotka jaksoitte tänne vielä poikkeilla!