Mitään valmista täällä ei ole, työn ja hömpän (myös humpan) merkeissä on mennyt viikonloppu..
Mainitsin tässä jutussa perjantaiaamusella odottavani postipoikaa erityisellä jännityksellä. Odottavan aikahan on yleensä pitkä ja luonnollisesti meidänkin Pate tuli vasta pari minuuttia ennen töihinlähtöä, etten ehtinyt perjantaina näitä esitellä. Viikonloppu olikin sitten töitä, eilinen vapaailta meni torkahdellessa sohvalla ja edellisen yön kohelluksen aiheuttaman univelan kuittauksissa, etten tänne sitten lopulta ehtinytkään.
"Ostin" nimittäin elämäni ensimmäiset Addi-pyöröpuikot! Jostain kuulin että ne olis neulojan mersut, pitääkö tällänen vertaus paikkansa?
Tarina menee näin: keskiviikkona kun oli vapaapäivä surffailin päämäärättömästi neuleblogeista toiseen teksteissä olleiden linkkien avulla. Eksyin vaihteeksi myös Annelle, ja siellä olikin juttua Tallinnan tuliaisista. Silmiini osui lause puikoista, joita oli vielä jäljellä. Hetken (aika lyhyen) mietin, jonka jälkeen uskaltauduin laittamaan kyselyn niistä. Muutamaa sähköpostiviestiä myöhemmin visiteerasin pikaisesti verkkopankissa ja perjantaina puikot oli mun postilaatikossa :) Ihanaa, nopea oli toimitus, sillä kun keskiviikkona iltamyöhään viestiteltiin ja perjantaina puolilta päivin puikot täällä, toisellapuolen Suomea. Kiitos vielä oikein kovasti Annelle :)
(Jollei kuvasta saa selvää niin ostin siis 3,25 kokoisen 30senttiä pitkän sekä heräteostoksena kuutosennumeroisen 100sen pyörönpuikon)
Olen nimittäin pohtinut jo jonkin aikaa, miten ihmeessä voi noin pienellä pyöröllä tehdä sukkaa/lapasta. Nyt saan itse kokeilla. Loin silmukat lähimpänä olleesta langasta, yritin neuloa, revin pois, hain seiskaveikkaa ja loin silmukat.. olen epätoivoisesti yrittänyt tehdä resoria mutta kuinkahan mun käy...?
Nyt beebeetaloon, se tulee jo... ensiviikkoon!
Kommentit