Koko viikon olen ollut stressaantunut, 8 päivän työputki ilman vapaapäivää, huonosti nukuttuja öitä, lasten harrastuksia ja kotihommia. Suunnitelmissa oli lähteä Tampereelle lauantaina, siitä oli puhetta jo kesällä, mutta aikatauluihin tuli viime tipassa päällekkäisyyksiä ja sekin lisäsi stressiä. Vasta perjantai-iltana pystyin tekemään päätöksen, prkl, mä lähden!!
Lauantai-aamu: ensin lapsi harrastuksensa pariin ja kaupasta herkkuja kotiinjäävälle.
Yhdentoista jälkeen harrastin sitten jo itsekin, nimittäin ensin alkuun puolijuoksua kohti Pirkkahallia (auton ajoin parkkiin kauas Bauhausin pihalle) ja sitten ihmettelemään väenpaljoutta ja kaikenlaista ihanuutta, mitä messut oli tänäkin vuonna tulvillaan.
Väkeä ja autoja oli runsain mitoin, mutta sisäänpääsy takaovesta toimii. Ei jonoa, kaksi kassaa, voi melkein marssia suoraan sisään.
Tällä kertaa olin ajatellut vähän valmiiksi, mitä haluaisin (siis nyt puhutaan langasta).
Pirtin Kehräämön karstalankaa ja Sivillaa, ehkä jotain sukkalankaaKIN.. Maltillinen budjetti ja evästä mukaan, tiliin on 10 päivää aikaa ja yksi helsinginreissukin pitäisi vielä tehdä sitä ennen. Ei heräteostoksia eikä kallista kahvia..
Ja näin se päivä sitten kului:
Karstalankaa suunnittelin ostavani parikin vyyhtiä, mutta värit eivät iskeneet, niin kassiin hyppäsi sitten vain lämpimän punaisen ja ruskean kirjava vyyhti 174 grammaa.
Vihreän vyyhdin kojulla hypistelin OnLinien raitalankoja, mutta hillitsin itseni. Wetterhoffin kojulle marssin ja yksi vyyhti Sivillaa oli nopeasti ostettu. Pyörittiin ja hyörittiin, kaikkia ihmeitä oli taas tarjolla tuhannesti.
Novitan kojusta piti hakea työkaverillekin Novitalehden lipukkeella Nostalgiamatka-lehti. Samalla löytyi pari kerää Rose Mohairia, just Sivillan sävystä.
Ajattelin tässä kohtaa, että jos jotain kivaa sukkalankaa vielä löytyisi, niin olisin kovin onnellinen.
Osuin Liisan jengissä eräälle tapaamispaikalle, missä oli tuttuja nimiä ja kasvoja blogimaailmasta. Naiset esittelivät löytöjään ja mä ajattelin, että kyllä munkin pitää vielä jotain saada, eihän mulla ole vielä yhtään mitään.
Mun mopo lähti niiden naisten mukaan, ihan varmasti! Me poikettiin Tapiolle ja sieltäpä lähdin muovikassillinen Trekkingiä mukanani, vingutin jo pankkikorttiakin..
Fabeleita oli alennuksessa 2 euroa kerä, joten kaksi sellaista, kiitos, kun oli sen verran oikeaa rahaa.
Viimeksi vielä ne OnLinien langat, pelkästään raitalankaa ajattelin, mutta mulla on nyt kumminkin sekä raidallista että yksiväristä.. ja juu, pankkikortilla.
Kahdessa viimeisessä kuvassa vielä muitakin tuliaisia, söpö kukkanappi, nelosen bambuAddit ja pikkuiset piparimuotit 1.50e kappaleelta.
Eli ellen paljon väärin laskenut, 925 grammaa lankaa.. Tilipäivään asti syödään vissiin kynsiä, onneksi lapset saa koulussa lämpimän aterian :)
Lopuksi vielä..
.. näitä poltellaan jouluna saunassa.. 5 euroa ketjullinen kelluvia kynttilöitä..
Kotimatka sujui taas mallikkaasti, niinkun aina, kun mä olen kuskina. Lapsetkin jo sanoo, että äiti älä sitte aja harhaan :)
Vettä siis satoi lahjakkaasti ja langat lauloivat vieressä niin, että lähdin Bauhaussista ensin Helsinkiin päin. Näppäränä tyttönä kurvailin Peltolammille ja sieltä pääsin takaisin Pirkkahallin ohittavalle tielle ja auton nokka osoitti oikeeseen suuntaan eli kotiinpäin. Yllättäen ajoin Rauma/Pori liittymän ohi (Selitys: olin väärällä kaistalla) ja olinkin yhtäkkiä menossa kohti Vaasaa. Se tie ei ole ollenkaan tuttua ja koska vettä tuli pyyhkijöiden täydeltä, en uskaltanut karttaa kaivaa esille. Hoksasin sitten Tesoman kyltin ja ajattelin, että eiköhän sieltä pääse jollakin konstilla ainakin Tampereelle. No, liikenneympyröiden jälkeen tuli viitta Nokialle päin, ettei tarvinnut Tampereella käydä kääntämässä. Ja kohta tein (jälleen kerran) saitsii-ingin Nokian läpi, ennenkuin pääsin oikealle tielle. Yks peura juoksi siksakkia vastaantulevien kaistalla jossain kohtaa Vammalan jälkeen, mutta löin jarrut kii ja liha paineli tien yli metsään. Hetken kädet tärisi ja kun olin onkinut langat lattialta niin alko jo harmittamaan, siinäpä olisi meidän perheen ruokaongelmat ratkaistu kertaosumalla, sen verran lihaisassa kunnossa tuo eläin oli.
Tiedän, että vielä unettomia öitä tulee, kun ruokarahat on lankojen muodossa, mutta retki oli jälleen hieno ja olo oli iltatorkkujen, saunan ja hyvinnukutun yön jälkeen hyvinkin rentoutunut. Kiitos tamperelaisille seurasta, otetaan uusiksi jälleen ensi vuonna :)
Rentouttavaa sunnuntai-iltaa, menenpä lueskelemaan, mitä muut on messuilta löytäneet.
Kommentit