Tempasin kahdessa illassa poijjaalle peltivermeet. Se kun väitti, että duudsonit-piposta tuulee läpi ja kieltämättä Nalle on aika ohkasta lankaa näille keleille.

Peltivermeet tehtiin seiskaveikasta, kaikki kolme olivat enemmän tai vähemmän korkattuja keriä. Puikkoina pipossa käytin sitä ihanaista Knitpicksin 40 senttistä pyöröä kokoa 4 1/2 ja lapasissa bambusukkiksia nro 3 1/2.

Noniin ja peltisyys tulee siitä, että neuloin vermeet kaksinkertaisesta seiskaveikasta. Tiukkaa tavaraa, lapasetkin pysyisi pystyssä itekseen, ellen olisi tehnyt resoriosuutta yhdellä langalla. Pipossa 64 silmukkaa resorissa, sileän alkaessa lisäilin 8 silmukkaa epätasaisesti. On siinä ja siinä, etteikö pipo ole liian piukka, mutta ainakin on tiukasti päätä vasten . Siitä sitten suoraa kilkuttelin kunnes oma pörrö oli suurinpiirtein peitossa ja kavennukset tuli kuusi kertaa 12 silmukan välein, aluksi joka toisella kerroksella. Piti se sitten vielä ekan käyttökerran jälkeen komforttivedessä uittaa, kun kuulemma kutitti liikaa. Se on kyllä ihmelääkettä neuleille, sen jälkeen ei ole valitettu kutituksesta eikä pipo kuulemma piukotakaan enää päässä.

Lapasissa oli 48 silmukkaa, mikä oli liikaa, niistä oli tulossa patakintaat, joten kavensin ennen peukaloa yhteensä 8 silmukkaa pois ja oikeastaan niitä on vieläkin liikaa. Mutta kaikenkaikkiaan nätit niistä tuli, tytärkin (13-v.) olisi ne tahtonut. Pitää varmaan laittaa tyttärelle samanlaiset peltikintaat tulemaan pukinpussiin, vähemmillä silmukoilla ja tyttömäisemmillä väreillä. Äidin tekemää neulepipoa tuo tuskin enää pitää

Pinnasta tuli nättiä. Muistatte varmaan sen seiskaveikan moniraidan muutaman vuoden takaa, mistä tuli tummansinisen lisäksi yksi kapea petroolin värinen raita? Siihen liitin siniharmaan langan pipossa ja harmaan langan lapasissa ja mun mielestä on kivannäköistä neuletta. Tätä voisi jatkojalostaa.. Tosin tuo moniraita loppui, viimeinen kavennuskerros jälkimmäisen käden peukalossa on tehty pelkällä harmaalla, eli ihan nappiin tuli kulutettua tuo moniraita. Jotenki kumma olo tuli siitäkin, että niin se meni ja loppu, mokoma lanka.. Hassu minä

Niin ja ne Knitpicksit, erään kurssireissun tuliaisia Tampereelta. Poikettiin taas ohimennen siskon kanssa Lankaideaan ja oltiin puhuttu aikaisemmin niistä vaihtokelpoisista puikkoloisista. Arvatkaas nyt, millai maalaismamman kävi?

                              (kuva Liisan, puikko ja lanka mun)

Mä ostin ne lyhyenlännät puikot ja 40 sentin vaijerin. Ja vyyhdin Colinetten Jitterbugia. Huoh.. onneks se koulutus on nyt ohi ja enää odotellaan tutkintotodistusta. Tiedä monetko puikot ja kuinkapaljon luxuslankaa olisin sieltä vielä ajanmyötä kotiin kantanut

Niin ja tuo lanka. Se on jo muuntunut myssyksi, muuntuminen alkoi jo ostoiltana. Liisa metsästi Ravelrystä tai jostain ohjetta minkä mukaan alottelin, mutta loput tikuttelin menemään omasta päästä. Sienimyssy siitä tuli, kun iski paniikki langan riittävyydestä ja piti äkkiä kavennella myssy pienemmäksi. Ihan paras mahdollinen myssy se ei ole, kun ottaa huomioon langan hinnan, mutta lämmittää se päätä. Saattaapa olla, että jos joskus on sellainen tilanne, ettei ole mitään tekemistä, niin otan pipon auki ja jatkan vielä hiukanmatkaa, kun lankaakin kerran jäi.. ehkä..

Noniin, viikon päästä on joulu parhaimmillaan. Ihanaa kun on tullut pakkaset. Mukavaa joulunalusviikkoa!