Muisteltiin eilen viime vuoden jouluaattoa, silloin tiet oli kuivia, aurinko paistoi ja pellot viheriöi, lämpötilasta ei kauhean tarkkaa mielikuvaa ollut, mutta keli oli kuin huhtikuussa :)
Vähän pelottaa, onko meillä enää koskaan valkeaa joulua... se olisi kovin surullinen juttu.
No sitten, se viimeinen paketti avattiin eilen järjestetyillä pipofestareilla. Harmi, kun kamera jäi kotiin, olisi ollut hieno ikuistaa se pipopäinen porukka. Ja kun pipofestareilla oltiin, paketistakin löytyi yllättäen pipo:
Tässä se on kuvattuna pimeässä eteisessä tyttären päässä, ja hälle se on pikkasen iso. 3,5 bambupuikoilla Maijalangasta tehtynä. Eilen vissiin mainitsin, että tällä ohjeella tulee lisää pipoja, niin tämä oli se ensimmäinen niistä. Omasta päästä väänsin tuon palmikko-osuuden ko. malliin.
Pipo sai kaverikseen omaa mallia olevat ämtee14-mallin lapaset:
Lanka on Vuorelman Vetoa, josta yritin sitä Minttumaaria tässä taannoin. Puikot oli samat 3,5 bambusukkapuikot.
Vähän kehuja tähän loppuun, että tuo Veto on kyllä ihanaa lankaa. Kertakaikkiaan. Niin pehmoista ja liukuvaa ja vaikka mitä. Ero oli suunnaton kun nappasin enemmän mulle tavanomaisemman seiskaveikkakerän seuraavaksi puikkojen seuraksi. Lankakaupan täti sanoikin jännästi, että kyllä laatulangasta on nautinnollista neuloa. Se pitää kyllä todellakin paikkansa.
Mitäs sitten tehtäisiin? Eilen iltasella väänsin tyttärelle pipon, sama malli kun tuossa ylempänä mutta ilman palmikoita. Tuli todella istuva pipo ja näyttää hyvältä tyttären päässä. Voin yrittää ottaa kuvaa jossain vaiheessa, mutta tummanharmaasta Jussista tehty yksvärinen pipo kuuluu sarjaan vaikeat kuvauskohteet.
Sitten puikoilla on kummitytölle jälkitoimituslapaset, mutta mitä sen jälkeen aloittaisin...?? Ideoita?
Nyt hyvää tuulista Tapsaa kaikille, vielä yhden päivän saa viettää sohvannurkassa puikkojen seurassa :)
Kommentit